Hallitus ja sittemmin Opetus- ja kulttuuriministeriö ovat vaatineet yliopistoilta päällekkäisyyksien karsimista ja tehostamista. Syksyllä kohua herätti ministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) paimenkirje. Viime viikkoina keskustelu Savonlinnan opettajakoulutuksen lakkautuksesta on käynyt kuumana. Osa pitää lakkautusta tarpeellisena ja yliopiston itsemääräämisoikeutta hyvänä, osa taas vaatii yksikön säilyttämistä aluepoliittisista syistä. Hesarin kolumnisti Marjukka Liiten käsittelee asiaa siitä näkökulmasta, että ainakaan pääministerin ei tulisi mestaroida yliopiston päätöksiä.
Savonlinna on kuitenkin vain pieni osa tätä kokonaisuutta, ja Tamperekin on saamassa osansa. Sain haltuuni OKM:n laatiman muistion koskien Tampereen yliopiston neuvotteluja (valitettavasti en voi paljastaa, mistä sain paperin). Muistiossa luetellaan sellaiset tieteenalat, joiden maisterituotanto on ministeriön mukaan liian vähäistä tai yksikkö on muuten kansliapäällikön mielestä liian pieni. Vedän ehkä mutkia suoraksi, mutta nyt pitää edunvalvontamme olla tarkkana. Poliittinen valmistelu kun tuppaa usein menemään niin, että kun pohjapaperissa on jotakin linjattu keskustelun pohjaksi, linjaus jää myös lopputulokseksi.
Pohjapaperi on huolestuttava, sillä siitä käy ilmi, että ministeriön suunnalta tuleva lakkautusuhka on paljon ennakoitua pahempi. Yleisesti tiedetään, että teatteriväki on jo vuosia taistellut Nätyn puolesta, mutta nyt näyttäisi, että uhka Tampereen yliopistolle on paljon tätä laajempi. Tampereen kohdalla ministeriö on pohjapaperin mukaan linjaamassa liian pieniksi aloiksi lähes kaikkia humanistisia aloja, kuten kieliä, kirjallisuutta, teatteria, monia luonnontieteitä, kuten matematiikkaa ja tietojenkäsittelyä sekä monia yhteiskuntatieteitä.
Toteutuessaan linjaus olisi skandaali, joka muuttaisi merkittävästi paitsi yliopistomme, myös koko kaupunkimme identiteettiä. Tampereen yliopisto on monialainen sivistysyliopisto, jossa on noudatettu kohtuullisen laajan akateemisen vapauden periaatetta. Nyt tätä periaatetta ollaan nakertamassa, kun jatkossa keskityttäisiin monialaisuuden sijaan lähinnä lääketieteeseen, tekniikkaan, historiaan ja sosiaalitieteisiin. Tampereen yliopisto on rakentanut tamperelaista identiteettiä ja sen laaja-alaisuuden ansiosta meille on kehittynyt vilkas kulttuurielämä ja merkittävät kulttuurielinkeinot. Nyt tämä kaikki kehitys ollaan heittämässä romukoppaan hallituksen hetkellisten oikkujen takia.
Alla kopioituna ministeriön pohjapaperi. OKM:n kansliapäällikkö Anita Lehikoinen taitaa olla tamperelaisille selityksen velkaa.
TAMPEREEN YLIOPISTO
Arvoisa hallituksen puheenjohtaja ja rehtori,
Opetus- ja kulttuuriministeriö on lokakuussa 2015 antamassaan tarkentavissa ohjeissa sopimuskauden
2017–2020 valmisteluun ja vuonna 2016 käytäviin neuvotteluihin todennut, että:
”Korkeakouluverkkomme on edelleen liian sirpaloitunut. Erityisesti korkeakoulujen tutkimusyksiköt ovat
kansainvälisesti tarkastellen pieniä. Korkeakoulujen koulutusvastuissa on paljon päällekkäisyyttä.
Osaaminen on hajaantunut liian moniin, vähäisellä asiantuntijajoukolla toimiviin yksiköihin. Korkeakoulujen
pienissä sivutoimipisteissä läpäisyyn, vetovoimaan ja opiskelijoiden työllistymiseen liittyvät ongelmat ovat
yleisimpiä. Teknologiset ratkaisut mahdollistaisivat aiempaa helpommin opetuksen järjestämisen paikasta
riippumatta ja helpottaisivat koko korkeakoululaitoksen tarjonnan hyödyntämistä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö korostaa, että valtiontalouden tasapainottamiseksi toteutettavat
menosäästöt yhdessä yleisten laadun, vaikuttavuuden ja tehokkuuden vahvistamistarpeiden kanssa
edellyttävät korkeakouluverkon kehittämistä sekä muita yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa
toteutettavia merkittäviä rakenteiden ja toimintatapojen uudistuksia. Ministeriö painottaa heikosti
tuottavien alojen ja yksiköiden kriittistä tarkastelua.
Korkeakoulujen on profiloiduttava, selkeytettävä ja tiivistettävä yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään
kuin tutkimuslaitosten kanssa opetuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja
infrastruktuureissa sekä kansainvälisessä yhteistyössä. Kansalliset ja kansainväliset strategiset
kumppanuudet vahvistavat valittuja profiileja. Samalla mahdollistetaan eri tahojen osaamisen kokoaminen
kilpailukykyisiksi keskittymiksi, tutkimustoiminnan ripeä kaupallistaminen sekä edistetään
tutkimusrahoituksen ja investointien saamista Suomeen.”
Neuvotteluissa keskitytään rakenteellisessa kehittämisessä kunkin korkeakoulun omaan analyysiin siitä,
minkä koulutus‐ ja tieteenalojen merkityksen korkeakoulu arvioi korostuvan, vähenevän tai poistuvan
alkavalla kaudella sekä mihin toimiin nämä muutokset antavat aihetta. Korkeakoulujen koulutus ja
tki‐toiminta on suhteutettava koko Suomen vastaavaan tarjontaan niin, että liiallisen päällekkäisen
tarjonnan poistaminen ja työnjaon selkeyttäminen yhteistyössä muiden korkeakoulujen ja
tutkimuslaitosten kanssa toteutuu.
Yliopistolta edellytettiin neuvotteluaineistossa tutkittuun tietoon perustuvaa näkemystä, millä aloilla se
katsoo olevansa tutkimuksessa kansainvälisessä kärjessä ja millä aloilla sen harjoittama tutkimus on
laadultaan ja laajuudeltaan kansallisesti merkittävää. Ministeriö on edellyttänyt tähän näkemykseen
perustuvia esityksiä työnjaon ja profiloitumisen vahvistamisesta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on helmikuussa saanut yliopistoilta pyytämänsä neuvotteluaineiston.
Rakenteellisen kehittämisen toimet sisälsivät edelleen paljon käynnistettäviä lisäselvityksiä, olemassa
olevien strategisten yhteistyösopimusten kuvausta ja varsinaiset rakenteellisen kehittämisen toimenpiteet
ja päätökset jäivät asetettuihin tavoitteisiin nähden vähäisiksi. Yliopistojen keskinäiseen ja
tutkimuslaitosten kanssa tehtävään työnjakoon liittyviä kehittämistoimia ei juuri esitetty, vaan
merkittävimmät kehittämistoimet kohdistuivat lähes yksinomaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen
välisen yhteistyön tiivistämiseen.
Myöskään alueellisten ja alakohtaisten osaamiskeskittymien
vahvistaminen ei noussut merkittävästi esille. Kunnianhimon tasoa on tarpeen kasvattaa
korkeakoululaitoksen pitkäjänteisen kehittämisen turvaamiseksi sekä korkeakoulujen omien strategisten
valintojen tukemiseksi. Ministeriö on varautunut tukemaan vaikuttavuudeltaan merkittäviä
toimintatapojen ja rakenteiden uudistamisen toimenpiteitä. Nyt saadut esitykset eivät anna vielä
uskottavaa pohjaa rakenneuudistusten perusteella tehtävälle strategiarahoituksen kohdentamiselle.
Ministeriö odottaa yliopistojen täydentävän sopimusneuvotteluaineistoa konkreettisilla ja
mahdollisimman laajavaikutteisilla rakenteellisen kehittämisen toimenpiteillä ja näiden ajoituksella
siten, että niillä voidaan merkittävästi vahvistaa korkeakoululaitoksen kansainvälistä kilpailukykyä.
Toimenpiteet ja niiden perustelut pyydetään toimittamaan KOTA-järjestelmän kautta viimeistään viikkoa
ennen neuvottelua. Rakenneuudistukset tulee nyt saada toteutukseen, koska uudistustarve on todettu
ministeriön taholta sopimusneuvotteluissa ja korkeakoulukohtaisissa kirjallisissa palautteissa jo useiden
vuosien ajan.
Ministeriö on tarkastellut yliopistoille syksyllä 2015 toimitettuja korkeakoulujen asemointitilastoja ja muuta
käytettävissä olevaa aineistoa. Kirjeen liitteenä on ministeriön ja Suomen Akatemian yhteistyönä tuotettua
yliopistojen alakohtaista tilastotietoa yliopistojen johdolle rakenteellisen kehittämisen toimenpiteiden
konkretisoimiseksi. Lisäksi yliopistoja kehotetaan hyödyntämään Suomen Akatemian yliopistojen
profiloitumisen vahvistamiseksi suunnatun rahoituksen pohjana olevaa kansainvälisen arviointipaneelin
aineistoa.
Ministeriön tarkastelussa on kiinnitetty huomiota eräisiin rakenteellisen kehittämisen kannalta esiin
nouseviin asioihin. Tarkoituksena ei ole ollut luonnehtia yliopiston toimintaa kokonaisuutena tai antaa siitä
palautetta. Teidän yliopistonne osalta voidaan nostaa ainakin seuraavia havaintoja, joita voidaan hyödyntää
rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä täydennettäessä:
Tampereen yliopistossa on joitakin kansainvälisesti korkean tason tutkimusaloja, mutta yliopistossa on
myös paljon opiskelija- ja tutkintomääriltään pieniä koulutuksia. Huolena on, että näillä aloilla ei muodostu
alan kehittymisen kannalta riittävän vahvoja osaamiskokonaisuuksia.
Tampereen yliopisto on osallisena neljässä Suomen Akatemian huippuyksikössä lääketieteessä,
sosiaalitieteissä ja historiassa. Yliopisto saa ERC-rahoitusta lääketieteessä ja psykologiassa.
Seuraavassa tilastomateriaalin pohjalta tehtyjä koulutusohjelmatason havaintoja niistä koulutuksista, joissa
yliopiston osuus on valtakunnallisesti pieni. Koulutusohjelmatasolla tarkoitetaan Tilastokeskuksen
koulutusluokituksen tarkinta tasoa. Tutkimusta koskevat havainnot on tehty tieteenalatasolla.
Luonnontieteet
Henkilöstöresursseiltaan pieniä tieteenaloja:
matematiikka (IV portaan henkilötyövuosia 2,3, osuus 3 % koko maan henkilötyövuosista)
biotieteet (IV portaan henkilötyövuosia 2,7, osuus 2% koko maan henkilötyövuosista)
Vähäinen osuus kilpaillusta tutkimusrahoituksesta:
matematiikka (osuus 2 % kilpaillusta tutkimusrahoituksesta)
biotieteet (osuus 4,7 % kilpaillusta tutkimusrahoituksesta)
tietojenkäsittely ja informaatiotieteet (osuus 5,8 % kilpaillusta tutkimusrahoituksesta)
Julkaiseminen alemman tason julkaisukanavilla suhteessa ko tieteenalan valtakunnan tasoon:
matematiikka (julkaisufoorumitasokeskiarvo 0,74, tieteenalan keskiarvo on 1)
Yhteiskuntatieteet
Tutkintomäärältään pieniä koulutuksia:
aikuiskasvatus (11,7 maisterin tutkintoa vuodessa, osuus 20 % koko maan tutkinnoista)
Henkilöstöresursseiltaan pieniä tieteenaloja:
psykologia (IV portaan henkilötyövuosia 5, osuus 13 % koko maan henkilötyövuosista)
yhteiskuntamaantiede (IV portaan henkilötyövuosia 2,5, osuus 15 % koko maan henkilötyövuosista)
liiketaloustiede (IV portaan henkilötyövuosia 9,4, osuus 5 % koko maan henkilötyövuosista)
Vähäinen osuus kilpaillusta tutkimusrahoituksesta:
kasvatustieteet (osuus 7,1 % kilpaillusta tutkimusrahoituksesta)
liiketaloustiede (osuus 3,9 % kilpaillusta tutkimusrahoituksesta)
psykologia (osuus 7,6 % kilpaillusta tutkimusrahoituksesta)
Julkaiseminen alemman tason julkaisukanavilla suhteessa ko tieteenalan valtakunnan tasoon:
kauppatieteet (julkaisufoorumitasokeskiarvo 0,88, tieteenalan keskiarvo on 1)
Humanistiset tieteet
Tutkintomäärältään pieniä koulutuksia:
ranskan kieli (9 maisterin tutkintoa vuodessa, osuus 20 % koko maan tutkinnoista)
slaavilaiset kielet (2,7 maisterin tutkintoa vuodessa, osuus 40 % koko maan tutkinnoista)
venäjän kieli ja kääntäminen (14 maisterin tutkintoa vuodessa)
teatteritiede (7,3 maisterin tutkintoa vuodessa, osuus 49% koko maan tutkinnoista)
teatteritaiteen maisteri (5 maisterin tutkintoa vuodessa, osuus 11% koko maan tutkinnoista)
Henkilöstöresursseiltaan pieniä tieteenaloja:
filosofia (IV portaan henkilötyövuosia 2,3, osuus 6 % koko maan henkilötyövuosista)
kirjallisuuden tutkimus (IV portaan henkilötyövuosia 2, osuus 6 % koko maan henkilötyövuosista)
taiteiden tutkimus (IV portaan henkilötyövuosia 1,8, osuus 2 % koko maan henkilötyövuosista)
historia (IV portaan henkilötyövuosia 5,2, osuus 10 % koko maan henkilötyövuosista)
Vähäinen osuus kilpaillusta tutkimusrahoituksesta:
filosofia (osuus 4 % kilpaillusta tutkimusrahoituksesta)
kielitieteet (osuus 8,4 % kilpaillusta tutkimusrahoituksesta)
kirjallisuuden tutkimus (osuus 4 % kilpaillusta tutkimusrahoituksesta)
taiteiden tutkimus (osuus 5 % kilpaillusta tutkimusrahoituksesta)
T3-Tulee ja jyrää! Lähtee kaikki pienimmät ja luonnontieteet siirretään tekniikan alle.
Hyvästi
Aika monihan noista on niputettavissa yhteen isommiksi kokonaisuuksiksi. Näin TTY:kin teki pari vuotta sitten ja jatkaa niputtamista edelleen. Pieni ala voi elää tilastoista piilossa isomman alla.
Esimerkiski matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen voisi niputtaa yhteen. Samoin Slaavilaiset ja venäjän kielen. Samoin teatteritieteen ja teatteritaiteen maisterit. Kirjallisuuden ja taiteidenkin tutkimus lienee niputettavissa, tai kirjallisuus pilkottavissa osaksi taiteen ja historian tutkimusta. Biotieteille löytynee paikkansa lääketieteen parista. Jne.
Kokemuksesta sanon teatteritieteen – ja taiteen olevan kaksi aivan eri oppiainetta. Kriteerit opiskelijaksi ottamisesta, koulutuksen sisältö ja alan luonne eroavat niin paljon toisistaan, että niiden yhdistäminen olisi melko mahdotonta. Jotkut teatteritieteen opiskelijat eivät ole koskaan elämässään tehneet yhtään teatteria taiteena, kun taas teatteritaiteen opiskelijat eivät ehdi tai välttämättä pidä paneutua alaan niin tutkimuksellisesti vaan enemmän käytännössä. Tiede ja taide, ne sanat ovat siinä perässä syystä.
Toivottavasti kovin moni biotieteiden opiskelijakaan ei ole suorittanut leikkausta ihmiselle. Alkuperäisen viestin pointti oli nimenomaan niputtaa aivan eri aineita isommaksi kokonaisuudeksi.
Suurempi ongelma, kuin että aivan eri aineet todella ovat aivan eri aineita, on, että tyypillisesti niputtaessa se pieni aine kuihtuu totaalisesti kokoon. Jos biotieteet niputetaan lääketieteen alle, on vaikea kuvitella että lääkäreiksi haluavat opiskelijat alkaisivat yhtäkkiä valita biotieteitä.
Yliopistojen ulosohjaus | Pöllömpää
[…] junassa löytyi tamperelaisen Juhana Suoniemen kirjoitus Tampereen yliopiston sekä opetus- ja kulttuuriministeriön välisistä tulosneuvotteluista. Siihen […]
Paljon ragea rakesta |
[…] Juhana Suoniemi on julkaissut blogissaan yliopistojen tulosneuvotteluihin Tampereen yliopiston osalta liittyvän pohjapaperin, jota hän […]
Ei oo pakko jos ei taho, nyt pois sieltä ministeriön selän takaa – Lotta Aarikka
[…] lamaannuttaa kaiken älyllisen toiminnan. Siitä saimme juuri tänään mahtavan esimerkin, kun tamperelainen kunnallispoliitikko Juhana Suoniemi vuosi julkisuuteen tietoja yliopiston ja ministeri… Suoniemi esittelee ministeriön laatimaa listaa seuraavin […]
Blogisi antaa ymmärtää ”skandaalin muhivan” neuvotteluissa ja OKM:n ajavan useiden pienten oppiaineiden lakkautusta. Näihin pieniin oppiaineisiin kuuluisivat blogin mukaan paitsi Näty myös ”melkein kaikki humanistiset alat” sekä “matematiikka ja tietojenkäsittely sekä monet yhteiskuntatieteet”.
Minusta on julkisuuden ja demokratian kannalta hyvä, että OKM:n tulosneuvotteluevästykset tulevat julki. Paperi ei kuitenkaan ole salainen – vaikkei valmisteluasiakirjana myöskään selvästi julkinen. Syyllistyt kuitenkin ylitulkitsemaan julkaisemasi dokumentin merkitystä. Kyse on neuvotteluasiakirjasta, ei mistään lakkautuslistasta.
OKM:n rooli tulosneuvotteluissa on kartoittaa yliopistojen tilanne ja suunnitelmat. Kaikille yliopistoille on toimitettu yliopistokohtaisia yksityiskohtia lukuun ottamatta tismalleen sama evästyskirje, jossa OKM ilmaisee tyytymättömyytensä yliopistojen tähänastiseen rakenteelliseen kehitykseen. Kirjeen lopussa listataan kyseisen yliopiston osalta ne koulutusalat, a) jotka ovat tutkintomäärältään pieniä, b) jotka ovat henkilöresursseiltaan pieniä, c) joilla on vähäinen osuus kilpaillusta tutkimusrahoituksesta ja d) joiden julkaisukanavien taso on alan valtakunnallista keskiarvoa alhaisempi. OKM toivoo, että tilastotietoja käytettäisiin yliopiston ”rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä täydennettäessä”.
Yliopiston rooli puolestaan on vastata ministeriölle ja perustella ratkaisujaan. Mm. sitä, miksi Tampereen yliopisto haluaa pitää Nätyn tai miten se on integroinut vaikkapa teatterin ja draaman tutkimuksen osaksi viestintätieteellistä tutkinto-ohjelmaa. Eivät kielet ja kirjallisuudentutkimus yliopistosta mihinkään katoa, eikä tekniikka jyrää kaiken yli. En usko, että Tampereen yliopiston on kovinkaan vaikea puolustaa omia valintojaan OKM:lle.
Ministeriön kirjelmään liittyy myös sinänsä hyödyllinen tilastoaineisto, joka tosin ei ota huomioon sitä, että osa pieniltä näyttävistä koulutuksista on pieniä siksi, että ne on jo käytännössä lakkautettu ja enää viimeiset hännät ovat valmistumassa maistereiksi. Nämä “virheetkin” yliopisto osaa OKM:lle osoittaa.
Totta kai ministeriö painostaa yliopistoja tekemään itse niitä ratkaisuja, joita se toivoo niiden tekevän. Raha on tehokas ohjauskeino. Koulutusten suuntaaminen ja lakkautukset ovat kuitenkin yliopistojen omissa käsissä. OKM:n mandaatti ei riitä muuhun.
Minä en näe tulosneuvotteluasiakirjoissa skandaalia. Ne ovat ihan tätä tavanomaista ministeriöproosaa.
Yliopiston rehtori vastasi Radio Moreenin kysymyksiin tyhjentävästi, samoin teki kansliapäällikkö Anita Lehikoinen:
http://radio.uta.fi/salainen-leikkauslista-julki-okm-kyse-vain-ehdotuksista/
Se, mitä olen vuosien aikana oppinut, ei ainakaan Lehikoisen teatteritaidetta koskevia lausuntoja tue. Toki on mahdollista, että kyse on ylitulkinnasta, mutta melkoisen suostutteleva sävy OKM:n kirjeessä on. Kiinnostavaa on myös se, että OKM ei ota kovin hyvin huomioon T3-neuvoteluja. Vai ottaako sittenkin ja haluaa ohjata neuvottelujen suuntaa muistuttamalla lähinnä humanististen alojen pienuudesta? Kaikki on niin kovin poliittista.